sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Elämäni kuvat

Tuo mainio rynttyliisan Maija heitti miulle metkan haasteen, siin pittää näyttää issestää vanhoi kuvii.
Eilisen päivän sit tätä järkäilin ja täs tulloo kuvakertomus miun lapsuuvest ja nuoruuvest.


Täs mie oon ihan pienen äitin sylis, ja velmies seisoo tomerana vieres, mie oon par kuukautta vanha ja aikaa tuost on kohtsillää 60 vuotta.
Velpoika ol kuulemma kauhian mustankippee ko synnyin, ol miun itkies sanont ain äitil jotta, pentus huutaa.


Ulkoiltii sitä ennenkii, mie istuu nökötän käet suoran ja sijottunan huivil kelkkaa kii, ja velpoika taas kuvas mukan, hää se on tukent issesä jokkaisee miust otettuu kuvvaa, täs oon siin parivuotinen.
Toine mummo ol kuulemma olt oikee vihane ko äit vei meit talvelkii ulos, äit ko hoit mei Ylpön ohjeiden mukkaa., ja mummost ne ol suorastaa harhaoppii.


Tää kuva on Joensuun rautatieasemal otettu, oon kummini sylis, ollaa matkalla mummolaa. Mie oon siin neljän tai viijen vanha, ja tän kuvan jälkee kummi lähtikii sit "kanalaa poikimaa" niiko mie olin tuumant , hää ko muutti  Kanataa ja sai siel poikalapsen, jo sillo miul on olt näit etiäisii, aavistuksii tulevast, niiko on vielkii


Ekaluokkalaisen, serkkupojan kans leikittii pärinäpoikaa ja surinasussuu enon moottoripyöräl. Mie muistan hyvin tuon hattuin, se ol sini,puna valkoin ja tehty niinest.


Ja taas velpojan kans, kymmenen vanhan yöpaitasillaa kammarin sohval, takana äiteen tekemä ryijy, humalasalot, ja miul äitin ylpeyven aihe, pitkät hiukset, joita hää sit letitti ja kampas nutturalle ja nii lopen tiukal jot silmät män ain kieroo.


Kolmetoista vuotias mummon kukkapenkis, ja kerrankii ilman veljee.Muistan ko olin onnellinen tuost siniset hammeest jonka mummo ompel miulle. Oikei pit poseeratakkii, ja kutrit on katkenneet.


Ripilt päsin vuonna 1968 ja näin nätti mie olin sillon , syvän täynnä unelmii, ja toiveit.


Juhannuksena 1972 rakkan mummolani laituril, Ruunaalla. Tupakat kurkistaa hupparin taskust, hyi minnuu.
Onneks tuo pahe on jäänt jo vuosii sitte.

Viiminen kuva on vuodelt 1976, aikamiespoika on jo syntynt ja täs mie kokkeilen uusii vaatteit, joitai juhlii varte.
Oishaa noit kuvii vaik kui paljo, mut jutust tulis ihan liian pitkä jos laittasin lissää, ja nois nuoruuven ja lapsuuven kuvis oon ilman näit ilmeuurteit:) siks lopetan tarinan tähä.

Mie haalluun heittää tään haasteen Hilkalle, Hilkan kädenjälkiin.

Oikein lepposaa lepopäivää jokkaiselle, ja kiitokset pupujussi jutun kommenteist.

30 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Ihania kuvia ja varmasti sinulle tuli nostalginen olo, kun noita etsit.
Olet sinä ollut jo pienenä, niin nätti, vaaleine kiharoinesi !

Mukavaa sunnuntaipäivää, sinne naapuriin :)

Anonyymi kirjoitti...

Kyl Sie oot ollu nuoren nätti ja nyt sit ennää vaa nätti! ;)
Mius ei oo lapsuuve aikassii kuvii, ko ei sih aikaa ollu kameroit, ko harval ja meil itsel viel harvammi.
Mutt basspoi kuvakavalkaadis!
mirjuska

Sude kirjoitti...

Voi miten mukavia kuvia. Ihan tuli oma lapsuus mieleen noista vaatteista ja jutuista :)

Hilkka kirjoitti...

Oi kiitos Koso-täti haasteesta! Tämä on mielenkiintoinen. Ihana lukea sinun tarinaasi. Nyt joudun kyllä laittamaan kuvani järjestykseen, kun ovat albumeista irtoilleet ja joutuneet hujan hajan kuvakaappiini. Hyvä näin, olen otettu ja kiitollinen.

Riitta Sinikka kirjoitti...

♥ IHANIA kuvia ja muisteluitakin♥

elina kirjoitti...

Mukava katsella noita kuvia. Kuvaaminen oli ennen harvinaisempaa ja siksi oltiin aina niin tärkeinä kuvissa. Nykyään räpsitään koko ajan.
Ada kävi aamulla ja heti olin kameran kanssa valppaana.
Varmaan nostalgista muistella ja etsiä kuvia.
Kiva tuo juttu ja haaste. Pitää mennä kurkkaamaan seuraavaakin muistelijaa.

Ninni kirjoitti...

Mahtavat kuvat. Suloisesta pikkutytöstä kasvoi kaunotar :)

Kukkaiselämää kirjoitti...

Ihana kuvasarja! Kivat muistot. Hyvää sunnuntaita!

Unknown kirjoitti...

Aivan mahtavan mukavaa katteltavaa, eikä ois haitannu vaik kuin ois ollu enempi kuvii, mut hyvä näinkii.

Emilie kirjoitti...

Oli todella mukava katsella kuviasi! Ihana kun olet täälläpäin viettänyt nuoruuden kesiä mummolassa, Ruunaalla.

Maija kirjoitti...

Voi että ku ihania kuvia! Mullekki kelpais semmonen sininen hame joka sulla oli siellä kukkapenkisä. :-)

Paula Kristiina kirjoitti...

Aivan ihanat kuvat ja muistot kuvista! Mukavaa sunnutaietoota:)

enkulin käsityöt kirjoitti...

Ihanat kuvat olet laittanut esille.

anne kirjoitti...

Voi, että miten ihania kuvia tarinoiden kera! Joensuun asemaltakin oli kuva, kun menitte mummolaan :). Paras on asemalla otettu ja rippikuva! mustavlkoiset on niin ihania ja selkeitä. Nykyään muutan kaikki ns. omat kuvat mustavalkoisiksi.

ArmiL kirjoitti...

Ihania kuvia pitemmällä tähtäimellä... itsellä ei hirveästi lapsuusajan kuvia ja jos mitä on niin ei ole laitetta millä skannata, jokunen hyvä kuva lapsena ollessa. Taas tuli mittari täyteen tänään, hirvittää ihan taas, toisaalta 4 vuotta naimisissa tänä päivänä vaikka -86 miehen kanssa tavattiin ja oltu siitä lähtien yhdessä.
Mutta illan köllyköitä!

Unknown kirjoitti...

Ihania kuvia!

Purppura Perhonen kirjoitti...

Aivan ihania kuvia!!! Tuo rautatieasemakuva on kyllä ihan huippu!!! :)

Tuula - Villatuta kirjoitti...

Oli mukavaa katseltavaa.. soma lapsukainen ja kaunis neitokainen sieltä kuvista katseli:)

annikki kirjoitti...

voi että miten kivasti olet kuvat laittanut.olisihan niitä katsellut enemmänkin.

kosotäti kirjoitti...

Oletko kuin läheltä Ruunaata, mei mummola oli melko lähellä ensimmäistä koskea.Nyt siellä ei ole enää kuin parilla serkulla mökki.

kosotäti kirjoitti...

Onnea Armi ja puolisko.

Sussi kirjoitti...

Ihana, muistorikas kuvasarja! Toi omiakin muistoja mieleen...

Anonyymi kirjoitti...

Kivasti oot kuvien kera kertoillut lapsuuden maisemista ja ihania nostalgisia vanhoja valokuvia.
Kyllä sitä nuoruutta ja "hulluutta" ain mukava jälkeenpäin haikiana muistella.
Meiltä ei oo kun 60km Joensuun asemalle elikkäs tääl aika likellä meil päin oot nuoruuvessas liikkuna.
Nää tämmöset on nii-in muistorikkaita juttuja.
Mukavaa maanantaipäivän jatkoa!!!
-Tuula Iiris-

intsu kirjoitti...

Ihania kuvia,tulee ihan omiakin lapsuusmuistoja mieleen. Hyvä tapaus tuo sinun veljesi. Heti eka kuvassa näkyy hänen pontevuus,että mitä tarvi tuollaista vauvaa tuoda:) Minullakin on isoveli,en tiedä onko hän ollut mustis,mutta kiusasi ja teki mulle jekkuja kaiken aikaa:)

Emma kirjoitti...

Tunnelmallisia kuvia, varsinkin nuo vanhimmat :) Miullakin on Humalasalot, isomummon kutomana.

Kruunuvuokko kirjoitti...

Todella kiva postaus ja kuvat. Tätä oli niin kiva lukea.

Emilie kirjoitti...

Onhan sinne matkaa toista sataa kilometriä. Mut joka kesä käyvään ihailemassa Ruunaan koskien kuohuja. Viime kesän kuohut olivatkin hurjia. Otin vanhalla kameralla videoitakin niistä, mut en vaan osaa laittaa niitä blogiin.

Tarina kirjoitti...

Kylmät väreet kulkivat postausta lukiessa pitkin käs'varsia.
Ihana postaus!

Sinipellavainen kirjoitti...

Ihana pätkä elämäntarinastasi. Serkullani on huvila Ruunaalla ja osa sukuani asuu Joensuussa.Kauniita seutuja ja ihanan luontoisia ihmisiä siellä asuu.

pappilanmummo kirjoitti...

Kiitoa elämäntarinasta - mukavaa luettavaa ja mietittävää puolestaan omalta kohdalta...