torstai 20. elokuuta 2015

Huivi ja harmii

Oikein mukavaa torstait teil rakkaat lukijain ja satunnaiset piipahtajat, kiitos jokkaisest kommentist,niit on aina nii mukava lukija.

Noit isse värjättyi lankoi riittää, tulhaa niit värjättyy sellaset seissämän killoo ja rapiat päälle.
Tähä huivii uppos puolisen killoo lankaa.


Vihriä on huopaohdakkeel värjättyy, keltain kultapiiskul, punaruskee seitikil, tummavihree punasipulil ja harmaa on kaupast.


Kokkoo täl on sellaset 167x92 senttii ja tää männöö joulumyyjäisii.

Sit tiedotus kaikille niille sukulaisille ja ystäville jotka oottaat meit kyllää, ei myö tuolla vissii ikänä ko ikämies ryökäle on purkant sen kassastetun auton koko etupään, molemmat lokasuojat männöö kuulemma uusiks ko niis ol jottai pient ruostetta.


Mie kyl sanoin jottahaa ruoste on sitä rustiikkii ja kovastkii muodis, mut ei ko vaa uutta tilalle.
Miul alkaa olla mitta täys ja koitan pittää kielein kuris jotta en sanois kovin pahast tuolle puoliskolle.

Mut harmeist huolimatta oikein mukavaa loppuviikkoo ,nautitaan auringost ja lämmöst.
Seuraavaks kerronkii sit siit ko kaik ei aina mää niiko siel Röpsöös.

21 kommenttia:

Marjaana kirjoitti...

Hieno huivi. Kauniita tulee noista värjäämistäsi.
Ne ei nuo miesten ajatukset aina kulje samaa rataa kun naisten. Varsinkaan autoasioissa. Muistan kun tultiin vuosia sitten perheen kanssa kesälomareissulta ja sanoin miehelle että jos hän tyhjentää auton, niin minä sillä aikaa katselen jotain ruokaa pöytään. Kun sitten menin takaisin pihalle syömään hakemaan, niin olikin ottanut auton tosi tyhjäksi, jokainen penkkikin oli autosta pois. Ja minä kun olin vaan niitä vaatekasseja tarkoittanut. No, sanoi kyllä syyksi että ilmastointi oli kuulemma vuotanut vettä lattialle. Tiedä häntä. Niille tulee kai toisinaan vaan tarve purkaa, miehisiä juttuja. ;)

Apris kirjoitti...

Täytyy varmaan tulla ostamaan tuo huivi joulumyyjäisistä. On tosi kaunis ja ihanan värinen. Voi hyvä tavaton tuota teidän autoa. Pittää olla tekemistä, kun eläkkeelle jäätiin :)
Kerronta tapasi on niin ihana, että tuskin maltan odottaa tulevaa tarinaa. Ihanaa viikonloppua ja aurinkoisia päiviä.

Satu Kukkaiselämää kirjoitti...

Kaunis huivi! Upea vihreän sävy. Joo, välillä pitää yrittää hillitä itseään noitten miesten kanssa...

mummeli kirjoitti...

Taas niin hieno huivi. ja nuo ite värjätyt langat kauniin sävyisiä.
Älä vain pure kieleesi kun yritäy hillitä sitä. Jospa siitä tulisi entistä ehompi, siis autosta.

intsu kirjoitti...

Huivimestarilta taas niin hieno huivi! Kauniisti sointuvat väritkin. Voi,voi sitä ikämiestä,kun yhä auto levällään. Voi kyllä mun hermoja koettelis,jos ei pääsisi mihinkään. Mun ajatuksis kävis monta rumaa sanaa!

Tuula Haapala kirjoitti...

Kauniin sävyinen huivi.Saat vaikka mitä kaunista tehtyä tuosta värjätystä kilomäärästä ;)no,eläkkellä ollessa pitää olla tekemistä vaikka sit autoa rassata ja sittenhän se on entistä ehompi ensi kesänä teijän reissuun lähteä.Mielenkiinnolla odottelen sitä Röpsöös-juttua =)

Sussi kirjoitti...

Upea huivi!

Automönttöörimiehet tiedän, on paljon omaa kokemusta:)

Sinikka kirjoitti...

Kaunis sävy huopaohdakkeesta tulikin.
Paljon olet värjäillyt, niistä saa vaikka mitä kaunista.

Leena kirjoitti...

Huivi on niin kaunis ja maanläheinen tuo värjäys!

Sude kirjoitti...

Teille olis varmaan hommattava toinekin auto =) Sitten olis toinen millä kuljetaan ja toinen mitä ikämies saa remontteerata aikansa kuluksi.
Nämä sinun huivisi ovat niin kauniin värisiä. Kyllä vaan kannattaa näköjään itse värjätä lankoja.

Tuta kirjoitti...

Kaunis huivi ihanissa sävyissä :)

Emilie kirjoitti...

Hieno ja kaunis huivi! Enpä ite oo mittään tehny vielä viime kesänä värjätyistä langoista ;( niinpä en nyt värjäilekään. Kyllä senverran jo katselin lankoja, jotta jotain vois vaikka alkaa virkkailemaan :)

Vai niin kävi auton kanssa, sun pittää käyvä junaan tai bussiin jotta pääset sukulaisiin. Mies on nyt sitä mieltä, jotta ei sillä autolla ajeta.
Ihan kiva ois jos vaikka purkais traktoreita, niinku mun mies :)sai purkaa ja keriä ihan rauhassa niitä.

Riitta Sinikka kirjoitti...

♥niin, niin kaunis huivi!

ma-te kirjoitti...

Oot kyllä nuoren lankojen färiäysmestari, minen saisi varmahan minkäälaasta färiä lankoohin, enkä kyllä tohtisi kokeellakkaa ☺
Tosi komia huivi ☺ Joo se on joskus pirettävä suunsa supus, vaikka tekis kuinka mieli jotaki sanua ☺☺
Mukavaa loppuviikkua Sulle Kosotäti ♫~♥

AnniK kirjoitti...

Kylläpä on upea huivi! Uskomatonta miten upeita värejä kasvivärjäyksellä saa aikaan. Mies on selvästikin mielipuuhassaan kun pääsee nyt eläkepäivinä rauhassa autonkunnostukseen :) Toivottavasti auto on kohta huippukunnossa ja pääsette reissuun :)

Vanha rouva kirjoitti...

Voi pahuksen pahus teitin auton kanssa... mää täällä jo suunnittelen menuuta, kun sää pörähdät pihaan...

Ilona Winebridge kirjoitti...

niin kaunis on huivisi...toisaalt eiks oo mukavaa kun näitä kauniita päiviä ei tartte autos istua, matkaatte sit hieman syssymmäl ruskaa ihastellen;)

Tilkku & Tilkku kirjoitti...

Huivi on kaunis ja ihanan värinen. Kyllä se auto varmasti siitä valmistuu pikkuhiljaa. Voi olla, että noita upeita huiveja ehtii valmistua muutama ennen kuin reissuun tuolla pelillä lähdette. Ps. Kokemusta on autoremonteista ja ruostepil

*VEKKI* kirjoitti...

mitkä herkkuvärit tuossa nätissä huivissasi. Ja tosi eksoottisilta kuulostaa väriaineetkin mm. tuo seitikki, myrkkysieni!

Pajupirtin Kaisa kirjoitti...

Kaunis huivi ja mitkä värit. Vain itse värjäten saa noin mahtavat värit aikaan.
Pirtsakkaa viikonloppua.

Koivurinteen Akka kirjoitti...

Taas on tullut niin kaunis huivi! Ymmärrän hyvin tuon harmituksen, kun toinen vaan tuhertaa ja tuhertaa ja itse olisi jo laukku pakattuna lähdössä. Eiköhän se vielä valmiiksikin tule jossain vaiheessa. Taitaa olla nyt jotenkin tuohon eläkkeelle jäämiseen liittyvää tekemisenpuutetta ;)