lauantai 16. kesäkuuta 2012

Pöllönmäen papupata pihalla porisi.

Aaah, tännää keittelin papusoppaa, revonpavuist.


Joka kuuluu lupiinin sukulaiskasveihin ja siks aatelin jot siitäki vois saaha värrii. Keitin kukkasii ja lehtii ja, ja....


se antokii viel keltasempaa värrii ko lupiinit.
Täl kertaakii käytin alunaa. Voiphaa olla jot mei kaivon veelläkii on osansa näis keltasis väreis, meil on rautapitonen ves, jota selkiytin parin päivän verran isois saaveis. Tälviisii siint tulloo sit ihan kirkast.
Kyl tää värjäys on sit mukavaa, kassotaa mitä ens viikol tulloo aikaseks, peltotien vieres on kommeit ohakkeit.

Eile ompelin vihdoinkin issellein rahapussin,


                                                   etupuolelt


                                                         ja takkaa.
Kukkaro on ommelt mustast huovast , vappaal kirjailul koristeltu. Sisäpuolellkkii laitoin sammaa huopaa. Tuo mukava sulkija on ommeltu kiinni.
Hyväst tähän mahtuu kirkkoreissun kolehti ja tuohusrahat.

Lopuks kuva pienest jänkän poikasest.


Siin se eilen, aitan päätyn kivikkopenkis kyyhötti, luotti varmaa siihe et ei myö häntä kivist eroteta.
Aamul ei enää olt paikoillaa, oiskohaa emo hakent parempaa turvaa, vai naapuriston villikissat syöneet. Myö vahittii mei koiraa ettei vaa pääse lähellekkää pikkust..

Kiitoksii valtavast kommenteist, niit tais ollakkii viimeeks koko blogin ennätys määrä.
Tuntuu hyvält ko saap palautetta.

Ihanaa viikonvaihetta kaikille , nautitaa kesäst, ollaa onnellissii.




9 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

No nythää Sie luonnonlahjoih retkahit! ;D
Nii se on, et mukava harrastus vie männessää ja palkitsoo tuloksillaa!
Tuomenmarjoist ja aronioist saa vaaleenpunast, mut en nyt ossaa sannoo, mikä on puretusaine, ko rautavitrilliiki käytetää.
Kokeilemalla sen tietää, joten "uutta putkee"!;)
mirjuska

Anneli 2 kirjoitti...

Voih, miten söpösen pupujussikan oot kuvannu.
Toivottavasti äitijussikka löysi poikasensa.

Kauniin väristä lankaa oot saanu aikaseen, onnea uuvelle harrastukselle.

Meillä tännään ensmäinen heinäsato paalataan ja ajetaan navetanvinnille: pehmosta pienten vasikoitten heinää talvella mutusteltavaks.
Juhannussiivousta olis alotettava eikä vain ajateltava:
jos ajatuksen voimalla pysys paikat siistissä niin meilläkii ois meleko puhasta. Paljon minä suunnittelen mutt totteutus sitten jo vaikeempaa (laiskuutta).

Leppoisaa lauantaiehtoota!!!

PS:Rahapussukka just passelin kokonen kirkkoreissulle ja kaunisti oot koristellu.

Anonyymi kirjoitti...

Luonto alkaa olla parhaimmillaan, voikukan kukat sopii värjäykseen, haavan-koivun-pihlajan lehdet, viholaista varmaan löytyy jokaisen pihan lähettyviltä. Jos pihassa kasvaa tuija niin niiden ruskeat pienet kävyt antavat hyvän ruskean sävyn ja puretusta ei tarvitse lainkaan, keittää vaan useamman tunnin kun käpy on.
Rohkeasti vain kokeilemaan. Itsellä voikukat eilisestä likoamassa, tänään keittelen väriliemen. Käytän sadevettä, se pehmeää.
Olen seurannut mielenkiinnolla blogiasi.

-Armi-

Riitta Sinikka kirjoitti...

Kauniin väristä lankaa! Ihana pussukka!

Daisy kirjoitti...

Tulipas hyvä papusoppa. Kaunista on lankasi.
Tykkään kovasti myös kukkarosta. Kirjonta on niin kaunista. Kiva, että on käyttötarkoituskin.
Itse teen mielellään sellaista, mille on jotakin käyttöä (villasukat esim.).

intsu kirjoitti...

Sinä olet nyt kovasti innostunut keittelemään. Hienon väristä keltaista tulikin.
Ihana tuo pieni poikanen. Kyllä eläinvauvatkin ovat suloisia.
Sinun rahapussukkahan on upea. Sehän on muhukirjontaa,joka minun mielestäni on niin kaunista.

Unknown kirjoitti...

Tosi kaunis pussukka. Älä vaan piilota tuota kassin pohjalle !
Ihanan väristä lankaakin olet taas värjännyt !

Anonyymi kirjoitti...

Ihana pupujussin poikanen,saimme kuullakin siitä tänään pääsinpäs sivuillesi vihdoin ja viimein.

Anonyymi kirjoitti...

Sanat eivät riitä kertomaa miten taitava sä oot, kaikki on niin sanomattoman kauniita ja sorjia.