Uutta kottii

Eilen sato, tuul ja myrskys, kosteus kolotti nivelii ja olo ol alavirreinen, kiukuttelin ko pienet muoskat "miul ei oo mittää tekemist". Sit piipahin Annelin blogis ja hää olkii tehny sit komian tyynyn.
Samantien otin konneen kaapist ja toiset sen kirpparilta ostamani pellavakankaan, joka olin jo pessy ja manklannukkii.
Hurautin tyynypussin,

Koristelin sen virkatul ruusul ja muutamal lehel, lopuks viel virkkasin pitkää hiirehäntää ja ompelin nekkii koristeeks. Tyyny sissää ja aukko kii pienil pistoil.
Kyl tul helpost nättii.
Saman innokkeen myötä ripustin kuistille uuvet pitsikapat, löysin nekkii kirpparil sillo alunan haku reissul.

Valloo vaste kuvattuna ei kuvio oikee näy, mut sitä perinteellist ruusukuvioit valmiskappaa tuo verho on.
Joskus Römpsöös tehtii rautalangast ranssi ja miekii sitä kokkeilemma, jäi vähä lättänäks ja siks joutu piiloo katseilt.(ensimmäinen ja viimonen rautalngan vääntöni, ei oo miun juttu) Nyt sit ripustin sen nyöreil kattoo, ja siihe sit nuo jostain ostamani tihvany linnut ja tähet.

Täs kuvas näkkyykii hyväst tuo hopianvärinen helminauha jonka liimasin kuumaliimal rautalanka hökötyksee kii. Tuo nauha on muute sit joulukuusen koristetta.
Kuisti on ko uus, ja valmis vastaaottama juhannusta.
Kiitos Anneli inspiraatiost.

Tervetulloo Siskohannekii tään blogini lukijaks.

Keltaset päivänliljatkii ovat nyt täyves kukas. Tälkii on tarina, näije miun nykysten alkupuska ol yhen autiotalon pihal josta sen varrest katkenneel lapiol kaivoin mukkaan, luvan peräst tok.
Sit toise mie oon saant aikoinaa Jamilahen opiston puutarhast.

Tännääkii sää näyttää kurjalt, kolottaa nivelii,mut nyt en ennää kiukkua, uusii ideoit pukkaa.
Mukavaa päivää teil kaikil.