tiistai 24. syyskuuta 2013

Kästyö koppa


Meil jokkaisel on jonkiinlaine koppa, kori, vasu tai laatikko jos myö säilytettää tekkeil olevii kästöit, lankoi, puikkoi ja kaikkee mahollist mitä nyt tarvitaa jotta saahaa tehtyy sukkii,  lapasii, pipoi ja vaik mitä.
Vuosiin saatos miul on olt vaik minkälaisii virityksii, mut tää on olt kaikist paras.


Tään talon kellarist löytynt vanha pärekori, täs ol vissii kannettu joskus pottaattii, mut pestynä siint tul miulle tarpeeks iso kästyökoppa.
Vuosii oon pitänt sen tuollaseen, mut nyt se alko tympimää, rumaltkii tuo mokoma näytti, niimpä mie aattelin maalata sen,


valkiaks, mutta maalii ol purkis liian vähä joten sisäpuol jäi ilman uutta pintaa. Niimpä ompelin vanhast verhost siihen sisuksen, joka kiinnitettää kantorivan alle nauhoil.


Jokunen tovi män tuumates tuon sisäpussin ompeluu, mut hyväst se kuitenkii onnistu.
Kanto kahvaakaa en maalant vaa päällystin sen kietomal tiukast kangas- suikaleen sen ympär ja päät liimasin kii kahvaa.


Suikaleen leikkasin verhon ruusu kuviost, koitin saahaa ruusuu ja tekstii näkyvii. Koris pilkottaa uus kirjain,
Sydämellisiä lahjoja neuloen, ihana kirja, koha saan nuo siniset sukat valmiiks alan tutkimaa noit ohjeit jote seuraavaks varmaa tavataa sydänten merkeis.

Kiitos taas teille ihanist ja hauskoist kommenteis, ja Maaritille on sit apulaisen paikka ens kesään auki.
Tuo mei omenoita syövä koiruus on nimeltään Red Lilian, eli Lili, Lilli, LimperinHilma, Hilmuska, Lillukka, piski, rakki, hurtta, hönttiröntti ja murunen.
Uus lukijakkii on liittynt porukkaa, tervetuloo Nina.


29 kommenttia:

Tuula - Villatuta kirjoitti...

Tuli todella nätti koppa.. mukava siinä on säilyttää kaikenlaisia tavaroita♥

Tuomontuvan Anni kirjoitti...

Heippa. Siul on oikein muodikkaan oloinen kori, runsaasti on valkoisia juttuja liikkeellä tänä päivänä. Käskahvan kangas pysyy paikoillaan, kun kuumaliimaa törkkää hiukan väleihin;)
Meijän koira australianterrieri syö omenoita , tomaattia, tuorekurkkua, kypsää porkkanaa,banaania, viinirypäleitä, kaikkea näitä tietysti ihan vähän vaan annetaan, mut kelpaa syyvä.

ArmiL kirjoitti...

Ai kun kaunis on tullut käsityökoristasi, mulla on noita vasuja yx kodin jäänteiltä ja miehen kodilta kaksi isompaa vasua, sitten on pienempiä käskoreja meidän kotikylän entisen koritaiturin käseistä, jonka poika nyt taitaa niiden korin teot, en tiedä tekeekö vielä...

elina kirjoitti...

On tosiaa sievä.

Anonyymi kirjoitti...

Suloinen kori siitä tulikin. :)

Katariina kirjoitti...

Hieno korista tuli. Mie olen harkinnu kans oman korini maalaamista, mutta vielä ei oo selkeää ajatusta mitä meinaan. :)

Arkimamma kirjoitti...

Onpas tosi nätti! Kunpa minäkin saisin moisen kipinän, että saisin korini maalattua :)

Sirpa kirjoitti...

No komia koppa siitä tulikin :)Kyllä nyt kelpaa siinä käsitöitään säilytellä....

mummeli kirjoitti...

Kylläpä tulikin nätti koristasi! Minulla on sellainen pyöreä kannellinen kori jossa kutimiani pidän, sain sen kerran joululahjana täynnä seiskaveikkaa. Luulin niiden lankojen jo riittävän loppuiäksi, mutta vielä mitä, monta kertaa olen sitä täydentänyt.
Oikein leppoisaa syyskuun loppua!

Kankuritar kirjoitti...

Hei vaan, kylläpäs kori muutti muotoaan, kaunis. Ja hyvä oivallus tuo siäspuolen päällystäminen. Itsellänikin on näitä koreja, monelaisia. Yksi on isoisäni eli tuffan, niinko meillä sanottiin, tekemä. Se kori on iso ja se on täynnä matonkudekeriä. Mukavaa keskiviikkoa sinulle.

margsan kirjoitti...

"Hän" on nyt kovin muodikas ja tyylikäs! Minulla ei vaan tahdo pysyä tekeillä olevat kopassaan, vaan ne pyörii milloin missäkin ......

Anonyymi kirjoitti...

Kivasti oot tuunannu vanhan korin,siitähän tulikin kaunis noin.

Kyllä se valkoinen väri vaan tekee ihmeitä...kaunista.

Ja ruusu sangassa on kivan näköinen.
Noin on käsityöt aina käden ulottuvilla =)


Mukavaa viikon jatkoa!

*Tuula Iiris*

Tilkku & Tilkku kirjoitti...

Ei se koppa huono ollut ennenkään, mutta nyt se vasta hyvä onkin. Ihan kuin uusi. Ei tartu langat päreisiin eikä puikot reikiin, kun siinä on nyt kangasvuori. Kaunis koppa ruusukahvoineen.

Sussi kirjoitti...

Kiva koppa!

Minun nyt jo edesmennyt koirani oli nimeltää Lee, käytettiin myös nimeä Lilli:) Piski-nimisen koiran olen aina halunnut, siksi kirjassa Hallan koiran nimi on Piski:)

Maija kirjoitti...

Rakkaalla koiralla on monta nimee. Mun keskeneräset tyät lojuu vaan muavipusseissa, tarskohan ittekki tuunata jottain nättiä.

intsu kirjoitti...

Kekseliäs idea sinulla taas tuo korin tuunaus ja niin makeen näköinen tuli. Tunteekos koiruli nuo kaikki ktsumanimet:)

Huopatossunen kirjoitti...

Onpas hienosti tuunattu kori :)

Meillä kaikki eläimet tuntevat omat ja toistensa nimet. Kutsuu ketä tahansa, kaikki tulevat (tai eivät tule = kissat)

Huopatossunen kirjoitti...

Onpas hienosti tuunattu kori :)

Meillä kaikki eläimet tuntevat omat ja toistensa nimet. Kutsuu ketä tahansa, kaikki tulevat (tai eivät tule = kissat)

Unknown kirjoitti...

Aivan ihana tuunaus. Kasvonsa pessyt kori, niin sunnuntai vaatteissaan, tuli minulle mieleen :)

Riitta Sinikka kirjoitti...

♥tulipa kaunis!

Lisbet kirjoitti...

Nythä sie loihit kopal ihan uuven elämän.Rakkaal lapsel on monta nimmii niiko teijän koiral.

Katri kirjoitti...

Hieno idea maalata vanha pärekoppa, muuttui aivan uudeksi!

Emilie kirjoitti...

Tulihan nätti, ihanku uus!

Tanni Kotipellolla.. kirjoitti...

Ohhoh - onpas nätti - suorastaan ihana!

möhönasu kirjoitti...

Todella ihana pärekori :)

Purppura Perhonen kirjoitti...

Kylläpäs tulikin todella kaunis kori käsitöille!!!

Unknown kirjoitti...

Mukava uudistus!! Naureskelin tässä koska itselläni odottaa äitini vanha vasu samanlaista uudistamista!!

Ritva kirjoitti...

Todella mainio tuunaus, raikas....
ja kiitos taas blogivierailustasi - hyvin muistettu se isäntä -kommentti - samasta lehdestä se tausta on, joten käyvät senkin puoleen hyvin yhteen - oisko emäntä tanssimassa innoissaan, kun ukkeli jäi eläkkeelle, hih....
Iloa elämääsi!

Hanna Emilia kirjoitti...

Kaunis pärekori! ja ihana siitä tuli noin maalattuna. Miekin sain viime keväänä isotätini vanhan pärekorin, mutta en kyl ole raattinut (uskaltanut?) sitä vielä uudistaa.