maanantai 16. syyskuuta 2013

Voi ei

Otsikkova mietties meinasin ensin laittaa jotta ikämiehen ihmeelliset seikkailut, sillä...
arvaaks kukkaa mikä täst seuraavast kuvast puuttuu?


No mie avitan ,siint puuttuu sellain iso komia tuuhia kirsikkapuu. Muistatte ko myö harvennettii niit pähkinäpensait ja otettii ne kauniit rungot essii, no mie erehyin, sanomaa jotta sitä takapihan kirsikkapuutakii pitäs pikkasen harvetaa, ja ko selkäin käänsin ni moottorisaha hyräht käyntii ja kuulu vaa kaatuvan puun rytinää.
Mie kauhistuneena huutamaan jotta mitä halvattuu sie nyt teit, mänit kaatamaa mei hyvän kirsikkapuun, ko harventaa pit.
Kaatuneen puun vieres seiso ikämies hieman onnettoman näkösen viel savuava saha käjessää ja tuumas jotta kasvaahaa se takas.
No kasvaaha se kaiketi , mut ennen ko se on taas iso ja kommee punasii kirsikoit tuottava puu, ni mie oon varmast vanhainkois tai hautuumaal.
Anna sie miehelle lupa harventaa ni tää kaataa koko puun, voi yhen kerran ja voita päälle.
Hänest ko se puu ol nii rojunen, no sitä vartehaa se pitkii harventaa.
En tiiä itkiskö vai nauraisko, millo hää vetää raivaussahal pensaat matalaks millo rimmer huutaa miun kukkasiin kohall jotta viiuuhh.
Mut eihää tuolle ruojalle voi kauvaa vihanen olla, eihää hää pahhuuttaa tuollasii tee,hää ko ain ajattelloo jot kasvaahaa ne takas.

Lisbet kysel sen runkopisaran kuulumissii, no täs tää on


Siirsin sen jo kasvihuoneesee ko on muutaman kerran ment tuules nurin. Kukkii ja nuppusii on ihan kauhiast.
Koko kesän oon kerran viikos antant sille sitä punast kastelulannotetta ja kastelt ain kahen päivän vällein kunnol,tää ko on aika juoppo.
Talveks sit taas viiää  kellarii.

Miekää en tiiä miks ne pelakuut alkaat kellastuu ko tuuvaa ne sissää, niin ne kellastuut tuol miun kuistillakkii, jospa niijen kuuluukii syksyl kellastuu.

Oikein mukavaa viikkoo taas teil kaikil, mie alotin sen käymäl hammaslääkäris ja olhaa se taas yhen tärinä paikka, mut henkii jäin.
Mukavaa ko on uusiikii kommenttein jättäjii käyhää Anna-L...a toistekkii tarinoimas niiko työ kaik toisetkii jotka minnuu muistatte mukavil kommenteil, kiitos niist kaikist.

30 kommenttia:

möhönasu kirjoitti...

No voi! Ei tuosta kirsikoita saa vähään aikaan...tai pitempäänkään. Itse pitäisi aina seisoa vieressä ja näyttää mitä tehdään :)

Lisbet kirjoitti...

No tullasiiha ne miehet on toisinaa ensin tehhää ja sit vast kahotaa.Kyl on verenpisara kommii.Koha joskus sais omatkii pisarat tuommoseks.

Arkimamma kirjoitti...

Voi että naurattaa :D vaikkei varmaan sais nauraa...

Ihana miäs, se käy tuumasta toimeen eikä jää ihmettelemään. Elä ole vihanen vaikka tulikin pieni väärinymmärrys.

Vallan ihana verenpisara <3

Ihanaa viikkoa teille sinne <3

Maija kirjoitti...

Samanlainen se on munki miäs, hyäkkää kii hommaan liiemmmin kyselemäti. Mut parempi se silti on ko se, että viikkotolkulla sais patistaa hommiin. Hyvät ja ahkerat miähet meillä, ollaan onnellisia (ja välillä vähän kiukutellaan aiheesta ku ne on niin höpsöjä). :-)

mummeli kirjoitti...

Menin kans viimesyksynä vähän harventaa kirsikkapuitani ja poistaan niitä poikasia ympäriltä ja niin kävi että kaadoin kaikki pois, tarkkaan harkittuani tarvinko niitä Kun tulin tulokseen etten tarvi, kun siihen joskus tuli kirsikoita ne oli niin korkeella ja linnut ne sitten söi. Kantoon kasvoi tänä kesänä uusi alku, oli jo ainakin 2,5 metriä korkea hujoppi, sekin sai sitten vesuria ja kaikki muutkin uusioalut.
Joten sympatiat miehellesi.

Riitta Sinikka kirjoitti...

♥ siis anteeks, en voi olla nauramatta...Täytyy myöntää, että täälläkin tapahtuu "kauheita" aina silloin tällöin....Onneksi ollaan huumori-immeissiä,vai mitä? :D

Stiina kirjoitti...

Niin se on toisenlainen tuo miehinen ajatusmaailma. ; ) Verenpisara on saanut kuitenkin pysyä pystyssä ja komianan!!!
Aikamoinen silmänilo.

Anonyymi kirjoitti...

Voi kun kuulosti kotoisalta.Täällä kerkiää myös miehet harventamaan rankalla kädellä.Mahtava sinun verenpisara ,minullakin täällä pohjosempana on verenpisarat ja pelakuut täydessä kukassa.
Kaunista viikkoa !Tyttik.

ArmiL kirjoitti...

Tulee niin kotosa olo kun tuon verenpisaran näkee, kasvattiäiti tykkäsi niitä kasvatella ja pelakuita myöskin.

Mutta auts, kun kirsikkapuu lyheni ja rankasti... en tiedä olisko siitä kuoresta värjäystouhuun, mene ja tiedä?

Anonyymi kirjoitti...

Voi hyvä jyssäys kirsikkapuu sit kaatu,mut onha tuos tainnu olla jo vähän lahovikaakin,kun on ruskeita rantuja.

Ja nopsaan ne kasvaa,ite on harvennettu joka kesä sitä tuuheemmin kasvaat takas,elä oo moksiskaan kohta on entistä ehompa takas siunki kirsikka.
Tänä kesänäki tuli muutama kilo kirsikoita meille.

Ja voi että...miten sie oikein saat noin hyvin kukat kukkimaan?Kateellisena kattelen millä oikein lannotat,kun on noin mahtava?

Mukavaa alkanutta viikkoa :)

*TUULA IIRIS*

Virpi kirjoitti...

Niin meni nauruun suu, kun luin juttuas. Mutta kyllähän se kirsikkapuu siitä kasvaa, tosihan se on :)
Onpa ihanan näköinen verenpisara, palkitsee hoitajansa :)

MummonPajukori kirjoitti...

Tiiätkö mitä.. minun ukko-kulta teki melkein samanlaiset meidän parvekkeella. Harvensi köynnöskukkia niin, ettei ne enää muodosta sydäntä. Kiekaisu minulta pääsi.. siinä hän sitten seisoi hiljaa ja tuumas, "kun olivat niin huonon näkösiä"!!
Toivottavasti teidän kirsikkapuu lähtee täyteen kasvuun ja kantaa satoa jo muutaman vuoden päästä.
Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle:)

Anneli kirjoitti...

Voi ei... tuollaisia ne miehet on.
Pitää olla vieressä, sen olen minäkin monta kertaa todennut.
Niiden kuulo kun on hyvä mutta valikoiva :(
Mutta pidän peukkuja että puu alkaa pian kasvaa ja entistä parempana.

Kiki kirjoitti...

Voi miten mahtavassa kukassa verenpisara. Kirjaan kyllä itselle hoito-ohjeet ylös ensi kesää silmälläpitäen :) Kerran viikossa punaista ja kahden päivän välein kunnon kastelu :)

Anonyymi kirjoitti...

No voi lempo, mut kuulehai sie, pittäähä sitä moottorsahhaa sillotällö käyttää, ettei ketju ruostu paikallee! ;)

Kyl ne pelakuut ruppee näi syksyl kellastummaa ja siks, ko valo vähenöö.
Valloo ne kaik kasvit huoliit!
mirjuska

KristiinaS kirjoitti...

Paljon kauniita käsitöitä ja kasveja ynnä muuta oli täällä katsottavana sitten viime käyntini.Oikein hyvää syksyä Sinulle.

Maarit kirjoitti...

Voi ikämiestä ja harventamisvimmaansa! Muistuta mun puolestani ettei ne puut ihan viljan tahtiin kasva :)

Kruunu Vuokko kirjoitti...

Sinun siippasi näyttää olevan innokas metsuri. No puuhan kyllä kaatuu nopeasti, mutta sen uudelleen kasvun kanssa on sitten vähän hitaanpaa. Väkisin täälläkin suu meni hymyyn. Ne miehet, ne miehet. On sinulla todella upea verenpisara.

Kankuritar kirjoitti...

Onpas harmi sinulle, meinaan se puun kaataminen. Toivoisin vain, että oma siippani olisi sen verran metsuri, että kaataisi pieneltä pihaltamme suuren ja rumaksi menneen Salavan pois. Mutta saahan sitä toivoa. Täytynee itse alkaa järeämpiin toimiin puun kanssa.

Huopatossunen kirjoitti...

No voi harmi kun mies kaatoi hyvän kirsikkapuun :( Ehkä saat tilalle jotain muuta hyvää ja kaunista :)

Diina kirjoitti...

No voi, kuulosti tutulta, meilläkin on hieman eri käsitys miehen kanssa harventamisesta ja kerran jäi koko karviaispuska ajettavan ruohonleikkurin alle...

Mutta verenpisara on kaunis!

Ilona Winebridge kirjoitti...

no ei voi vihoja kantaa noin hyvätahtoiselle Ukkokullalle ei! minäkin ihailen näitä mahtavia kukkiasi, aina vaan jaksavat kukkia upeasti. mukavaa syysviikkoa myös Sinulle
ps pitäsköhän se saha varmuuden varaks laittaa piiloon vähäksi aikaa?!

Sussi kirjoitti...

Miehet ne aina ehtii...

Arja H kirjoitti...

Sattuuhan sitä pieniä väärinkäsityksiä. Kyllähän ne kirsikat olis ollet aika hyviä varmaan ensi ja seuraavina kesinäkin, mutta äkkiähän se aika menee ja uusi puukin kasvaa ihan huomaamatta. Jäihän sinulle vielä paljon kaunista ja satoa tuottavaa puutarhaan.

Anneli kirjoitti...

Voi Sinä ihanainen, minkä kauniin runon taas kirjoitit.
Olet kyllä uskomaton runoilija. Kirjaa odotellen ja virtuaalit halein ♥ Anneli

Maahiska kirjoitti...

Kuule vieläkö se kirsikkapuu on tallella palikkoina, siitähän saa vaikka... no vaikka jotain kahvoja johonkin? Tuli vaan mieleen kun tuo meidön poika on siellä puuartesaanikoulussa :) Niin että yhden menetys voipi olla toisen onni, tarjooppa jollekin? Kamalaa muuten, ymmärrän harmistuksen, oikeen sydämessä rytkähti myötätunnosta! Ja sitten kyllä hieman naurattikin anteeksi nyt, tällaista kun meilläkin sattuu toisinaan. Harvennus on aika laaja termi.

Anonyymi kirjoitti...

Voi mikä lukija mie oon... taijan lukee "rivien välistä"kun tuossa alhaallahan tuo näkyy lukevan millä kastelet kukkia kun noin kukkivat =))))

*Tuula Iiris*

enkulin käsityöt kirjoitti...

Vahinkoja sattuu. Harmillista. onneksi puu kasvaa takaisin. Lohdutan, että minun kirsikassa on tämän kesän vuosikasvu 80 cm.

Upea tuo sinun verenpisara. Minä olen onnistunut tuhoamaan monta anopilta saamaani alkua.

Tarina kirjoitti...

Auts, kuinka kirsikkapuulle kävi väärinymmärryksessä.
Todeta täytyy, jotta sinulla on tehokas ja toimeentarttuva mies.

Anne-Riitta Laukka-aho, ArtBox kirjoitti...

..veikkasin mielessäni monta, mikä vois puuttuu, mutta luumupuu oli lähin arvaus. eli aika läheltä liippas eräisen muumiotaudin ansiosta.