lauantai 10. toukokuuta 2014

Aarteiden etsintää

En raaski pittää vanhaa rouvaa ja teit muitakaa jännitykses ko kerroin tuost aarteijen etsinnäst.
No kaikhaa alko täst,


niije kasvimaa renkaitten takan ol kivi jonka ympärille halusin kukkapenkin, joho voip kylvää kehäkukkii ja ruiskaunokkei.
Ikämies alotti kaivamaa tuost kohtaa jos nyt on nuo narsissit, ja äkkiä hää huus jotta tuuhaa mamma kassomaaa mie löysin hopialusikan.
Enhää mie tietenkää uskont ja huusin takas jotta älä sie hullujas haasta, sie mittää hopiaa löyvä, mutta hää vaa väitti jotta hopialusikka tää on ja niihää tää mokoma löyskii.


Vähähää tuo on tummunt ja varre kaiverruksit ei saa selvää mut hopiaa se on.
Män hetki ja hää huus jotta nyt mie löysin Arabian lautasen, mie mään kassomaa ja hänel ol käjes ihan oikia Arabian kahvitassi.


Siinvaihees mie tempasin lapion ja sanoin jotta annahaa ko miekii kaivan tiiä vaik löytys koko astiasto, no enhää mie löytänt ko yhen vaivasen ruostuneen markan rahan ja tään....


ison maalipönikällisen viinapullon korkkei, lääkepulloi, rikkonaisii pulloi, partakonneen terrii, sytkäreit, makkaran kuorii jois luki viel jotta lauvantaimakkara, sinappiputkiloit nii ja sen markan.

Siis ihan uskomatonta mitä kaikkee sinne ol kätketty, kai siin on olt joku roskamonttu, täs sen näkkee ettei tuollanen jäte luonnos mihinkää katova.
Enneaikaa ko se lajittelu ol sitä että kaivettii jonnekkii kuoppa ja kipattii kaik töryt sinne, on se vaa hyvä että nykyvää osataa kierrättää, mut mihi ihmeesee mie nää roskat laitan, vissii kaatopaikalle.

Eli tälläsii aarteit myö kaivettii.
Oikein iloist juhlaa jokkaiselle juhlitaa sit ommaa äitiinpäivää tai oman äitin äitiinpäivää.

31 kommenttia:

Satu Kukkaiselämää kirjoitti...

Se on kyllä surullista, että ihminen heittää roskansa luontoon. Niitä riittää sitten kaivettaviksi seuraavillekin sukupolville. Teitte hyviäkin löytöjä! Varsinaisia aarteenetsijöitä!

Emilie kirjoitti...

Äskettäin oli uutisissa juttu "aarteenetsijöistä" jotka metallinpaljastimen kanssa kiersivät maita ja mantuja.Sieltä löytyy vaikka millaista vanhaa rahaa tms. Museovirasto ruuhkautuu niistä vanhoista tavaroista. Olis mielenkiintoista hakkia sellainen laite!
Hieno löytö tuo teidänkin.
Kun me muutimme tähän, niin maasta löytyi vain muovipussissa haudattuja laminaatin asennus kiiloja. ;)
Hyvää Äitienpäivää!

elina kirjoitti...

Meidän pikkuiselta pihalta löytyi auton etuakseli:)
Hyvää äitienpäivää sinullekin.

Anneli kirjoitti...

On onpas teillä oikein aarrepiha. Mitähän kaikkea sinne onkaan kätketty.
Ala vaan kaivamaan muualtakin :)

Hyvää Äitienpäivää huomiselle ♥

möhönasu kirjoitti...

Varsinkin lasitavan hävittäminen luontoon on ikävää....tosin ei luontoon pitäisi muutakaan heittää.
Hyvää äitienpäivää!

Kankuritar kirjoitti...

No jopas oli aarteita.
Totta se, että eihän tällaiset luonnossa maadu. Voi, voi sentään.
Mukavaa äitienpäivää!

Riitta Sinikka kirjoitti...

♥ aiemmin "turhat" tavarat ja astiat haudattiin maahan, silloin ei kait ajateltu sen kummosempia...Meilläkin on joitain löytöjä tehty..kaikki vaan ihan rikkinäisiä..

Tuomontuvan Anni kirjoitti...

Aarteita ootta löytäneet, oikeen hoppee lusikkakin, minkähän sarjan lusikka vai onko enne olt vaa yksittäisii kappaleit.
Niihä meilki kotimökil ol vaa tunkio, mihin kaik kannettiin, laskiämpäri tuotteet yms, ison pihlajan taakse. Siksköhän se olikin komea puu, miul ol kiikku sen vahvas oksas.

Hyvvää äiteinpäivää:))

Sude kirjoitti...

Ei sitä koskaan tiedä mitä tuo maa sisälleen kätkee. Minä löysin kerran kultasormuksen kukkapenkkiä tonkiessani. Eihän se mikään antiikkinen ollut, mutta kunnon aarre kuitenkin.

Minna kirjoitti...

Hienoja aartein´ta nuo lusikka ja lautanen. Noita muita ei haluaisi eteen tulevan. Kokeileppa tuohon lusikkaan tätä http://isomyy.blogspot.fi/2013/08/loma-loppuu.html suola alumiinifolio puhdistusta, niin saat kaikki koukerot kirkkaiksi ja todennäköisesti kaiverruksetkin näkyvät.

Saila kirjoitti...

Tuo rojuämpäri näyttää ihan tutulta, tuollaista minunkin pihalta löytyy joka paikasta mihin lapionsa iskee! Kun ei järjestettyä jätehuoltoa ole ollut vasta kuin pari vuosikymmentä, paikalla on kumminkin asuttu satoja vuosia... joiden aikana on ilmeisesti korkattu montakin Alkon pulloa ;-D

anja kirjoitti...

Joku on sanonut, että toisen romu on toisen aarre. Mutta jos sitä roinaa ja romua ihan asiakseen peittää maahan, ei siitä ole kenellekään iloa. Paitsi jos sinne heittelee hopealusikoita, hih!Täällä maalla yks meidän naapuri on peittänyt tähän asti kaikki jätteensä oman pihansa rajan ulkopuolelle toisten maalle. Lasipurkkien palaset, muoviset jätteet ja kaiken maatumattoman.
Tuskin sentään hopealusikoita, joten en kaivele vaan nostan lasinpalaset ja muut tyynesti jätepussiin ja jäteasemalle.

Kiva kuitenkin, että sinun kukkapenkistäsi löytyi aarteita.
Oikein ihanaa äitienpäivää sinulle Koso-täti!

mate kirjoitti...

Johan olet aarteita löytänyt☺
Hyvää Äitienpäivää Sinulle☺

maatuska kirjoitti...

Ei sitä arvaa mihin lapionsa kulloinkin iskee! Noinhan niistä rojuista on ennen eroon päästy, onneksi nyt kierrätetään.
Mutta kuka hautais hopealusikan ja miksi?

Kukkahattuneiti kirjoitti...

Meillä on kanssa isovanhempieni tontilta löytynyt "vanhan kansan" perimää, eli on vaan hävitetty roskat kaivamalla tontin reunalle kuoppa, ja sinne on tungettu niin metallit kuin muovitkin... sentään jotain mieluisaakin löysitte ;)

annikki kirjoitti...

no aarteet kun aarteet ja noin komia lautanen ja lusikka.tuolleehan sitä ennen hävittivät jätteet kaivoivat kuopan ja sitten maatapäälle.tuo on kanssa mukavasti tehty, penkin ympärille laitettu puun pätkiä,taidan napata vinkin kiitos.
hyvää äitienpäivää siullekin

Maija kirjoitti...

Jotenki jäin kaipaamaan viälä kahvikuppia. Kai kaivoitte tarpeeks syvälle? :-D
Sillon ko olin piäni, naapurin vanhukset oli tottuneet heittämään roskans jokkeen. Ei tarvinnu haudata.
Siistiä ja mukavaa äitienpäivää!

Lisbet kirjoitti...

No joha ol löytö oisha sielt saat löytyy vaik vanhoi rahhoi eikä tuota töryy mut löytyhä ainaki hieno lusikka.Kaikil äitilöin onnii.

eija kirjoitti...

Hoppeelusikka on arvokas tän päivänä kun hoppeen hinta on aika korkealla!
Tee siitä hieno koru :)
Oikein ihanaa äitienpäivää!

Tanni kirjoitti...

Voi, mitä aarteita.. tuohan on aikasta mielekästä puuhaa, mutta miettii vaan, että kuinka paljon ihmiset heittävätkin luontoon yms. roskaa ja rompetta - tosin sitten me romun ystävät saadaan taas itsellemme kaikkea kivaa - romuaarteita..
hyvää äitienpäivää sinulle<3

Anonyymi kirjoitti...

Jo on aarteet löytyny nuohan voi olla vaikka kuinka vanhat arvokkaat löydökset.Tiiä vaik on harvinaista Arabiaa tuo lautanen.
Penkissä kiva keksintö tuo teunus.

Mie oon aina puhdistanu tavallisella Pepsodent-hammastahnalla hopiat ja tuloo kiiltäväksi.
Talouspaperille hammastahnaa ja sillä hankaa ja tuollaset urat saa hyvin puhtaaksi vanupuikon kastaa hammastahnaan ja sit hankaa ja kiiltäväksi tulee varmasti.Kokeilepas tuota.

Kyllä on samanlaista moskaa löytyny meijänkin pihalta.

Mukavaa äitienpäivä juhlaa !

*Tuula Iiris*

Anonyymi kirjoitti...

Painovirhe paholainen piti lukee reunus =)

*T-I*

Sussi kirjoitti...

Suomen pihat ovat täynnä jätekuoppia. Surullista.

enkulin käsityöt kirjoitti...

Ihanaa Äitienpäivää Sinulle

Lea P kirjoitti...

Äitienpäivän onnittelut minultakin.

Ihanat aarteet miehesi löysi mutta tuo muu roju laittaa kyllä olemattomat selkäkarvat pystyyn. Samanlaista tavaraa kaksi vanhaa mummoa jotain 50 vuotta sitten soutuveneestä upotti/yritti pieneen järveen Hausjärvellä, ensiksi mökkirannassa veljen kanssa ihmeteltiin niiden touhuja ja kun poistuivat niin mentiin pienellä jollalla katsomaan mitä siellä oikein kellui, somia pieniä lasipulloja pääkalloetiketteineen, mitähän muuta jännää oli jo saatu upoksiin, sitä mietittiin vanhempien kanssa illemmalla.

Vanha rouva kirjoitti...

Oonkos minä muka ainoa utelias, joka on nokka pitkällään kärkkymässä, kun aarteista puhutaan?! Kyllä mua vähän pisti naurattamaan, kun aarrekätkösi sisällön paljastit. Me ollaan nimittäin yhtä rikkaita! Meidän porstuan alta löytyi remontin yhteydessä vaikka mitä: sardiinipurkkeja, lasiputeleita, muumioituneita linnunraatoja, rampa nukke, korvattomia kuppeja ja HOPEALUSIKKA ;) Pottupellosta taas nousee joka kevät Alkon ja Jaffa-pullon repäisykorkkeja. Siinä se mun tosi aarteeni, eli Vanha herra, niitä sitten potkiskelee piiloon!

Virpi kirjoitti...

Onpa ollut ihania aarteita, vaikka se maalitörppö ei niin mukava ollutkaan. Ei voi ikinä tietää mitä vastaan tulee :)

Jaana Kristiina kirjoitti...

Hahhahhaa,makiat naurut sai taas sun kirjoituksesta=)Tiiä vaikka niitä aarteita löytyisi sieltä muualtakin teijän pihamaalta.
Hyvää Äitienpäivä iltaa=)

Tilkku ja Tilkku kirjoitti...

Voi hyvänen aika miten tuttua tuollainen onkaan. Metsät, pihat ja teiden reunat ovat valitettavasti vielä nykyäänkin kaatopaikkoja. Saman tapaisia löytöjä olen minäkin siivonnut edellisen kotini ympäristöstä. En löytänyt hopealusikkaa, mutaa Arabian vanha posiininen voipytty löytyi ja peräkärryllinen ruosteista romua ja lasinpalasia.

Tarina kirjoitti...

Täällähän on tapahtunut vaikka mitä sitten viimevisiitin.
Niinhän se oli ennen vanhaan tämä roskien lajittelu, jotta kuoppa sinne pihan perälle nielemään kaiken tarpeettoman.
Tuosta hopialusikasta tulisi komian näyttävä rintarossi tahi kaulakoru.
Antoisaa alkanutta viikkoa!

Kruunu Vuokko kirjoitti...

Mies vain uudelleen sinne pihalle aarteen etsintään, sillä hänellä näyttää olevan parempi onni myötä,kuin sinulla. No,leikki sikseen.
Valitettavasti ihmiset eivät kanna vielä tänä päivänäkään huolta luonnosta, saatikka asuinympäristöstään. Surulliseksi tekeviä esimerkkejä, kun löytyy ihan hakematta.
Hyvää alkavaa viikkoa.