torstai 2. helmikuuta 2012

Kurgi




Jottahaa on taas kylmä, ain vaa pahenoo, nyt melkei -23 astetta. Kaikis uunilois on valkia ja pari sähköpatteriikii on pääl. Eile hoitelin neulomisest hermostunutta kättäin ja kuvasin näit miun vanhoi huovutus töit. Joskus on tult huovutustakii tehtyy. Hattuloit ja kaikenlaisii seinäl piettävvii taululoit, vai miks noit sit kussuis. Tää kurki on sellanen terapia työ. Sen nimi on YKSINÄINEN. Siin syksyn viimonen kurki huutaa toiste perrää ko muut on jo männeet etelän maill.Miekii olin sillo tosi yksinäinen, olin just joutunt  sairauven takia pois töist ja tipuin sellasee sosiaalisee tyhjiöö. Kukkaa ei soittant, tai käynt. Mut siit on jo aikaa vuosii, nyt on kaik hyväst.


Kannon piäs sie kurgi istui
Suoloin keskes mättähäzel
Lugi omii sormiluuloi
Jalgoi nosteli lugijes.
Pöllästyi se ylen äijäl
Lemminkäizen sidä pajuo.

Pahah luaduh kirgai kurgi
Piästi pöllästyhyy iänen
Kiirehel se lendoh lähti
Lendi kohti Pohjolah.
Sit ku sinne kurgi piäzi
Heityi lindu Pohjan suole
Viegi kirgai pahal iänel
Ylen suuren iänen nosti
Nostatti häi kaiken Pohjan
Piästi unes pahan väin sen

(Kalevala:42 runo,293-309)



1 kommentti:

Anneli kirjoitti...

Hieno kurkitaulu.
Tuollainen vaatii jo paljon taitoa.