Velimiehen juhlat on juhlittu ja kyl meil ol sit lustii. Naurettii nii mahottomast, haastettii mukavii kaskuloit ja syötii hyvvii kaakkuloit.Serkkuin ja tätin kans muisteltii kaikkii suvun vaiheit ja saatii tätil sellasii tietoi ko mikä ol mei ukin isän nimi, no häähää ol Tahvo ja hänen vaimonsa ol tumma Anni
vennään maa rommaaneja, mius on siis pisara rommaani verta. Ilmankos mie tykkään heiluvist helmoist.
Kukkiikii velimies sai monta puskaa,vaik hää ei kuulemma rehuloist perustakkaa, mut miust ko näytti jot mieleisii olliit kuitenkii.
Niiko juhlis ain käy, niin käi nytkii jot mie väsyin, selkää särki ihan kiusaks asti ja jalat turpos jotta en saant kenkii kii, muta mitä tuost, tännää on aikaa hoitaa nii jalkoi ko selkääkii ja muistella kui meil ol lustii.
Täs viimose kuvas myö sisarukset ollaa yhes ja miul on hartehil se Annelin ohjeen mukkaan tehty huivi, kaik sitä muuten kehu ja oon miekii siihen tyytyväinen nyt ko se on valmis.
3 kommenttia:
Voi miten iloinen ja hieno tuo alakuva :) Monia vuosia koko poppoolle! Minun isänpuoleinen isoisoäidillä oli romaninimi, olemme pohtineet myös tätä viehtymystä pitkiin helmoihin ja isän mustaa kiharaa tukkaa :)
No mukavua, et saitto lystie pittiä!
Kyl mieki muistelen, ko Saimaan rannal yhe sevoittaren huvilal kokkoonuttii kesäsin, nii ei siel harakat katol viihtyny eikä varikset lähioksil, kyl siel semmono käkätys kävi! ;) Nyt on suurinosa tuonilmasis ja lopuskat jo huonokuntosii, et käkätykset harvenoo!
Niihä se on, jot reisus rähjääntyy!
Parantele kipuloitas!
mirjuska
Kiva kun olet sitä huivia pitänyt !
Taisi olla kivat juhlat, kun niin naurattaa :DDD
Lähetä kommentti